keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Huulipunahistoriani

Koska tein samankaltaisen postauksen tuoksuista, miksen sitten huulipunistakin. Itseasiassa venyttelen sen verran rajoja, että tämä postaus käsittelee huulituotteita, sekä punia, kiiltoja että rasvoja. Minusta ne liittyvät aika kiinteästi toisiinsa.

Varhaisimmat muistoni säännöllisestä huulirasvojen käytöstä on ala-asteen ensimmäisiltä luokilta. Minulla oli hammasraudat, ja se oli hyvin raskasta minulle. Muistan oikojakäynnin, jonka jälkeen menimme äitini kanssa autoa tankkaamaan. Olin saanut häneltä setin Lip Smackers -huulirasvoja, vähän eri värejä ja makuja, jotka olivat melko glitterisiä. Levittelin yhtä ylpeänä huoltoaseman pihalla. Lip Smackereita nykyään jopa keräillään, ihan hassua!
 

Kuudennella ja seitsemännellä luokalla it -juttu oli Anytime -huulikiillot. Minulla oli Anytime Candy lips kiiltoja useampiakin. Lempparini oli yksi kesäkokoelma, jossa oli pronssinen silmämeikkikynä ja korallinsävyinen kiilto. Se oli minun kesälook silloin. Oli minulla ehkä pari kuultopunaakin Anytimelta.

Yläasteella söin kahdesti Roaccutan -kuurin, jolloin huulikiiltojen käyttö jäi vähemmälle. Silloin tli testattua kaikki eri Labellot, Miramet ja muut tavalliset huulirasvat. Sen jälkeen en ole lähtenyt edes yläkerrasta alakertaan ilman, että minulla olisi huulirasvaa mukanani. Olen addikti. 

Maybellineltä oli joskus toffeen makuinen huulikiilto. Se oli aivan ihana. Mutta kaikista kovin juttu yläasteella oli L'oréalin Glam Shine -kuulikiillot.



Lumenen kiiltoja ja punia tuli hamstrattua ennen Lumenen tehtaanmyymälästä. Siellä oli usein 2 euroa kappale tarjouksessa. Niitä käytin paljon  lukiossa. Huulipunaa en kyllä käyttänyt kovinkaan usein. Minusta Lumenen punien erikoinen tuoksu häiritsi liikaa.

Kun Maybellinelle tuli Shine Sensational -makuhuulikiillot, hamstrasin niitä ulkomailtakin, kun löytyi sellaisia sävyjä, joita ei Suomesta saanut.


Ensimmäinen selektiivisen kosmetiikan punani oli Chanel Rouge Coco -puna Mystique 57. Ostin sen luottomyyjältäni Tapiolan Sokokselta (jota ei enää ole). Olin juuri valmistunut ylioppilaaksi ja halusin huulipunan, joka oli ylellinen, ja korkki napsahtaisi ylellisesti. Väriksi halusin turvallisen, melko nuden.



Seuraavaksi ostin Chanelin Rouge Coco Shine Boy 54 Helsingin Stockmannilta. Ohjeena myyjälle oli, vaaleanpunainen, mutta ei Tuksu. Muistan, että myyjää nauratti hieman. Hieman myöhemmin ostin myös vaaleanpunaisen huulikiillon Astral 104.



Sen jälkeen YSL vei minut mennessään. Kävin vierailevan meikkitaiteilijan meikissä 2011, ja hän valitsi minulle täydellisen huulieni sävyisen "nuden", Pur Couture Rose stiletto 9 (normaalikokoelma)  Räikeä pinkki Fuchsia Pink 19 (normaalikokoelma) ja Luminous Red 55 Holiday 2013 Parisian Nights - kokoelmasta.


 Volupté sheer candy Goyave sorbet/ Cool guava 9, Rouge Volpté perle Prune effronté / Brazen plum 109, Rouge Volpté shine Fuchsia in excess 5, Pink in devotion 6, Pink in confidence 8  ja Flower crush - kevät 2014 kokoelmasta Fuchsia storm 31.



Huulilakat, Vernis à Lèvres, ovat mahtavia!
Rose tempure 13, Prune minimale 22, Violine surrealiste 26, Mauve fusain 30 ja Fuchsia tomboy 104 (Rebel nudes).



YSL Gloss Volupté Rouge Velours 207, Gloss Volupté Smocking 209 ja Babydoll Kiss & Blush Rouge Libertine 6.



Dior
Addict Lip Glow ja Maximizer on tullut vähän vakiovarusteeseen.




Lucky 536, Wonderland 575 ja Fascinante 063.


MAC merkiltä olen hankkinut vain hauskojen kokoelmien tuotteita, Venomous Villains Hot House, Wonderwoman Athena's kiss, Maleficent Anthurium ja True love's kiss .

Lancômen nuoret mainoskasvot puhuttelevat minun ikäisiäni, ja minua hieman nuorempia nörttityttöjä. Rouge In loven mainoksissa on upea Emma Watson, ja Lip lovereissa sen sijaan suloinen Lily Collins.
Rouge in Love Sequence of love 170N ja Lip Lover  Framboise etoile 355.


Guerlain on uusin valloitukseni. Madame Batifole 860, Illusion 660, Provocative 863, Liu 122 ja Rose Grenat 864.



*Kaikki nämä yllä olevien kuvien selektiiviset punat ja kiillot ovat yhä käytössäni, lukuunottamatta Chanelin, sillä lahjoitin ne äidilleni, ja yhtä YSL:n sheer candya.

En pidä kovin glitterisistä huulikiilloista, mutta nämä kaksi olen urheasti kuluttanut loppuun, YSL Touche Brillance 16 ja Dior Addict Ultra Gloss Funky Purple 686

Kunpa minulla olisi tallessa kaikki Anytimet sun muut, että voisin naureskella ja fiilistellä niitä. Huulipunat ja huulirasvat ovat kyllä minun tunnusmerkkini. Jos joutuisin autiolle saarella, minulla olisi huulirasva ja käsirasva mukanani.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Historiaa: Huulipunat

Rakastan historiaa, joten pidän kosmetiikan historiaa erityisen kiinnostavana. Minulla on suunnitteilla postaukset kosmetiikan käytöstä eri historiallisina aikoina, mutta myös kosmetiikan historiaa tuotteittain. Huulipunat ovat minulle luonnollinen aloitus. Ne ovat suosikkimeikkituotteitani, ihanan ylellisiä ja naisellisia.


Jo muinaiset sumerilaiset (2500 - 1000 eaa) miehet ja naiset käyttivät huulipunaa, kenties ensimmäisinä maailmassa. He murskasivat jalokiviä, ja käyttivät niitä huulien ja silmien ympärille koristukseksi. Mesopotamiassa käytettiin huulille myös punasavea, ruostetta ja hennaa.

Muinaisessa Egyptissä (2000eaa – 100 jaa) väriseos tehtiin algae – merilevästä, bromista ja jodista. Värin helmiäinen saatiin kalojen suomuista. Kuitenkin tämä väriseos aiheutti oireita. Suosituksi tuli tämän jälkeen okra ja murskatut koppakuoriaiset.  

Indus Valleynsivilisaation naiset (n. 2000 eaa) käyttivät myös erilaisia väriseoksia kasvoilleen ja huulilleen. Ne olivat pääasiallisesti myrkyllisiä, ja aiheuttivat vakavia oireita.

Rooman imperiumin aikaan huulipunaa käytettiin osoittamaan omaa sosiaalista statusta. Punia käyttivät sekä miehet että naiset.

Keskiajalla kirkko ei hyväksynyt meikkien käyttöä, ja sitä pidettiin jopa saatananpalvontana. Ainoastaan prostituoidut saattoivat meikata.

Abu al-Qasim Khalaf ibn al-Abbas Al-Zahrawi (936–1013) oli merkittävä kirurgi, joka kehitti kiinteän huulipunan, parfymoidun puikon, joka oli muotoiltu modernin huulipunan kaltaiseksi. 

 Elizabeth I (1533 -1603) aikaan punatut huulet ja valkoinen iho oli muodissa. Silloin huulipunat valmistettiin mehiläisvahan ja erilaisten kasvien seoksesta. Vaikka punat olivat suosittuja, niitä käyttivät vain yläluokan naiset ja miesnäyttelijät.

 1700 – luvulla huulipunat siirtyivät ylemmiltä sosiaaliluokilta alemmillekin.  Silti 1700 – luvun lopulla paheksuttiin vielä meikkien käyttöä. Parlamentissa ehdotettiin lakia avioliiton mitätöimiseksi, jos morsian käytti meikkiä ennen hääpäiväänsä. Sen sijaan 1780 – luvulla ranskalaiset yläluokan naiset rohkaistuivat kosmetiikan käytössä. Työssäkäyvät naiset ja prostituoidut käyttivät vain ”luonnollista lookkia”. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti George Washington (presidenttinä 1789–1797) käytti huulipunaa. 

Melkein koko 1800 – luvun ajan ei ollut soveliasta Englannissa käyttää näkyvästi meikkiä. 1800 – luvun lopussa kuningatar Victoria julisti meikkien käytön olevan epäkohteliasta, eivätkä meikit olleet muodissa hänen hallintakautenaan. Ranskassa sen sijaan näyttelijätär Sarah Bernhardt kulki julkisestikin punaisessa huulipunassa. Se oli tabu siihen aikaan. Yhdysvalloissa 1890 - luvulla mainostettiin ensimmäisen kerran huulipunia Sears Roebuck – katalogissa. Huulipunat värjättiin silloin karmiiniväri uutteella, jota saatiin koppakuoriaisista ( kuten myös Kleopatran aikaan Egyptissä).  Ensimmäinen kaupallinen huulipuna kehitettiin Pariisissa 1884. Huulipunat eivät olleet vielä hylsyissä, vaan ne levitettiin siveltimellä.




Maurice Levy 1915 hylsy.  Source



1915 Maurice Levy kehitti ensimmäisen metallisen huulipunahylsyn. Sitä ennen huulipunaa pidettiin silkkipaperiin käärittynä. Metallihylsy oli aika merkittävä keksintö, sillä silkkipaperiin käärittyä punaa, joka oli valmistettu peuran talista, risiiniöljystä ja mehiläisvahasta, oli mahdotonta kuljettaa käsilaukussa mukana. Pian keksittiin jo moderni hylsy (James Bruce Mason Jr 1923), ja 1920 - luvulla huulipunia valmistivat jo Chanel, Guerlain, Elizabeth Arden, Helena Rubenstein, ja Max Factor. 

Flapper - tytöt 20 –luvulla käyttivät huulipunaa, ja kapinallisesti levittivät sitä julkisilla paikoilla osoittaakseen vapauttaan. 

 
1920's. Source





1930 - luvulla mainonnalla oli suuri merkitys huulipunien myynnille. Helena Rubinstein oli ensimmäinen, joka mainosti huulipunien aurinkosuojaa, vaikka aurinkosuojia ei pidetty vielä tärkeänä. Mainonnassa painostettiin naisia käyttämään huulipunia, jotta he tekisivät oman osuutensa sotaan. Yhdysvalloissa oli markkinoilla jo useampia eri sävyjä, vaaleanpunaista, tummaa violettia ja kirkkaan punaista. 

Lip Stencil Patent 1937

40 – luvulla huulipunia oli niukasti sodan takia. Hazel Bishop kehitti tahraamattoman punan, jonka sanottiin kestävän koko päivän. Maybelline, Revlon ja CoverGirl markkinoivat punia 16 – vuotiaasta ylöspäin, vaikka samaan aikaan oli meneillä vastaliike, jonka tarkoitus oli uskotella, että miehet pitävät huulipunien käyttöä epämieluisana. 1940 – luvun lopussa jo 90 % amerikkalaisnaisista käytti huulipunaa. Toisen maailmansodan aikana Englannissa Winston Churchill päätti pitää huulipunat tuotannossa, koska hänestä ne paransivat moraalia. Huulipunat kävivätkin kaupaksi hyvin sodan aikana.


1950 – luvulla huulipunat olivat hyvin suosittuja ja seksikkäitä. Suositut näyttelijättäret kuten Marilyn Monroe, Rita Hayworth, Ava Gardner ja Elizabeth Taylor auttoivat nostamaan amerikkalaisten naisten huulipunan käytön 98 %:iin.  Gala – merkkinen valmistaja toi markkinoille vaalean shimmerisen punan. Punat olivat jo niin suosittuja, että 60 – luvulla naiset, jotka eivät käyttäneet huulipunaa, saatettiin leimata lesboiksi tai henkisesti sairaiksi. 

Source

60 -70 – luvuilla muotiin tuli uusia sävyjä huulipunille. 60 – luvulla nähtiin persikkaa, laventelia, vaaleanpunaista, beigeä ja valkoista, 70 – luvulla mustaa ja purppuraista. 70 – luvun erikoisuuksia oli mm. Kanebon vaaleansininen huulipuna, Revlonin Conga Lime ja Biban Metallic Grandma (hopeaglitterinen tummansininen). M.A.C. julkaisi ensimmäisen huulipunakokoelmansa 70 – luvulla, ja jatkoi julkaisemalla huulipunakokoelman, jossa oli erikoisempia sävyjä, violettia, sinistä ja vihreää.
 
1960's

1966

1970's

 Ja eiköhän kuvat kerro enemmän kuin tuhat sanaa...

1980 – luvulla tummanpunainen teki paluun. Muodissa olivat myös ihon pH:n mukaan sävyä vaihtavat huulipunat. 

 
1980's
 1990 – luvulla ruskeat ja luumut olivat muotia. 

1990's




2000->









Kirjalähteeni:
 



torstai 17. heinäkuuta 2014

Tuoksuhistoriani

Mietin, että olisi hauskaa listata ylös kaikki tuoksut, joita olen käyttänyt. Tajusin, että se on samalla kasvutarinani, rumasta ankanpoikaisesta kasvoi joutsen tai jotain siihen suuntaan.

Minulla on kuulemma ollut ihan lapsena joku vaaleansininen lastentuoksu. Emme äitini kanssa pystyneet jäljittämään sitä, joten tuoksuhistoriani alku ajoittuu nyt ala-asteelle.

Sain äidiltä lahjaksi Jlo Glow -setin, jossa tuoksun mukana tuli myös vartalovoide ja suihkugeeli. En ole varsinaisesti ollut mikään Jennifer Lopez -fani. Ihan mielelläni muutamaa kappaletta kuuntelin, mutta ikäluokassani Jlo Glow oli ilmiö. Vähän hävettää, mutta tämä oli onneksi ensimmäinen ja viimeinen julkkistuoksuni.



Kun L'occitane tuli Suomeen, kävimme äitini kanssa vähän shoppailemassa. Sain mm. EdT Verveinen. Siitä alkaen L'occitane on ollut hyvin sydäntä lähellä.


Sain 2006 Tapiolan Stockmannilta miniatyyrituoksun J'adoresta. Rakastuin siihen palavasti, ja sain paljon kehuja siitä ystäviltäni. Äitini osti sitten lahjaksi minulle sesonkituoksuna J'adore Gold Supremen, jossa on kultaglitteriä mukana. Käytän tuoksua edelleen, ja haluan ehdottomasti vielä uuden J'adoren, en vain tiedä vielä minkä version (lue: lahjaksi L'Or).


Tuolla hyllyssä minulla on vielä äidiltä käyttämättä jäänyt Salvatore Ferragamo Incanto Dream.


Tätini toi minulle tuliaiseksi Moschinon I Love Loven kun olin yläasteella ( 2005 tai 2006 ehkä). Pidin siitä silloin kovasti, ja sainkin sen käytettyä melkein loppuun. Melkein tyhjän pullon olen hävittänyt vasta tänä kesänä. 


Pidin kovasti H&M Lanvin kokoelmasta 2010, ja jonottelin sitä varmaan jo seitsemältä aamulla Aleksanterinkadulla. Minua haastateltiin NRJ:n aamupoikiin.  Tätini muisti tämän, ja hankki minulle 2010 jouluksi Jeanne Lanvin tuoksun. En olisi ikinä itse keksinyt sitä, mutta tämä on yhä suosikkejani. Olen käyttänyt sen yhden 30ml jo loppuun, mutta voisin ostaa uuden pullon.




Syntymäpäivälahjaksi 2013 sain tädiltäni Escadan Cherry in the airin. Stockmannin myyjä suositteli sitä, kun tätini kertoi hakevansa Geisha -henkeä. Minulla on mustat hiukset, hyvin vaalea iho ja tyyliini kuuluu punatut huulet. Saan jatkuvasti kuulla näyttäväni geishalta, posliininukelta tai Lumikilta. Eräs asiakkaani sanoi, että sopisin hyvin kirsikkapuun alle. Heti perään hän kysyi, olenko ihan suomalainen.





Poikaystävältä olen saanut lahjaksi jo kolmesti tuoksuja. Toisena yhteisenä joulunamme (2010) hän osti minulle himoitsemani "Lolaboksin". Minulla on tuo boksi yhä tallessa. Tuoksun sain kulutettua loppuun juuri vähän aikaa sitten.

 Oh, Lolan sain lohdutuslahjaksi, kun jäin inttileskeksi 2011.


 Viime jouluna hän ratkaisi pulmani, Prada Candy vai Prada Candy L'eau valitsemalla L'eaun.


2011 jouluna sain poikaystäväni vanhemmilta Lancômen Midnight Rose lahjasetin. Ihastuin tuoksuun, koska mainoksessa oli Emma Watson, ja tuoksusta sanottiin, että sopii sellaisella, jonka sielunmaisema on iltaöinen Pariisi. Tuoksun olen kuluttanut loppuun, mutta miniatyyri on vielä jäljellä. Vaikka pidinkin tästä paljon, en aio ostaa uutta pulloa, vaikka olisinn saanut noin parilla kympillä L'oréalin ystävämyynnistä.


Ensimmäiset itseostamani tuoksut

Uskomatonta, mutta totta. Olen vasta keväällä ostanut ensimmäistä kertaa itse itselleni tuoksuja. Olen aina saanut ja pyytänyt niitä lahjaksi.

Hulluilta päiviltä ostin Escadan Cherry in the airin.

Stockmannilta kävin kotiuttamassa LPRN:n.



Helsinki -Vantaan lentokentältä mukaani tarttu Guerlainin Terracotta.


Heathrown kentältä ostin muistoksi YSL Parisiennen. 


Stockmannin kesäalessa en voinut vastustaa Shalimar Initialia.


Nyt kun ryhdyin tälle linjalle, että ostan myös itse itselleni, en tiedä kuinka saan lopetettua. En sentään ole heinäkuussa ostanut yhtäkään...

Järjestyksessä:
- Tuntematon baby -tuoksu*
- Jlo Glow*
- L'occitane Verveine EdT*
- Moschino I Love Love*
- Dior J'adore Gold Supreme (2006)
- Ferragamo Incanto Dream*
- Jeanne Lanvin (2010)
- Marc Jacobs Lola (2010)
- Marc Jacobs Oh, Lola! (2011)
- Lancôme Midnight Rose (2011)
- Escada Cherry in the air (2012)
- Prada L'eau (2013)
- Guerlain La petite Robe noire  (2014)
- PP Perfumes Aurora
- Guerlain Terracotta
- YSL Parisienne
- Guerlain Shalimar Initial

* Huom. Tarkkaa vuotta TAI järjestystä en pystynyt jäljittämään näille.

Toivottavasti en ole unohtanut mitään. Mutta kehitystä on huomattavissa. Minua saattaa miellyttää yhä joku Marc Jacobsin tuoksu ja merkkinä pidän siitä kovasti, mutta haen nyt tuoksuiltani enemmän jotain muuta. Pullojen ulkonäkö on minulle tärkeää. Nyt minua kiinnostaa enimmäkseen luksusmerkit ja Niche -tuoksut. En ihan vain ole varma, mistä suunnasta alottaisin uusiin merkkeihin tutustumisen.

Tällä hetkellä haaveissa:
- Emma S. Rue de Varenne EdT
- Armani Si
- Guerlain La petite Robe noire Couture
- Dior J'adore

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...